Toissa talvena haaveilin pihallemme pientä nuotiopaikkaa vaikka kaivonrenkaasta.
Tiedättekö, sellaista jonka äärellä voi paistaa kauniina keväisenä talvipäivänä vaikka makkaraa lasten tai ystävien kanssa. Nimittäin tuntui siltä, että pihalla olomme talvipäivinä oli suurin piirtein pelkkää lumenkolaamista ja ei sen enempää.
Tästä haaveestani...nimittäin siitä kaivonrengasgrillistä sitten esitin miehelleni pienen toiveen ja mitäs sen jälkeen sitten tapahtuikaan, voitte katsoa näistä kuvista.
Pihalle rakentui vallan muuta seuraavana keväänä, eikä ollenkaan mitään hullumpaa,
Ja koska rakennusperiaatteemme näissä pihan jutuissa on pitkälti kierrätysmateriaalin käyttö, niin tähänkin saimme aika suuren osan rakennustarpeista suvun metsästä, navetan ylisiltä ja kierrätystiilistä.
No, mikä tämä korvaava rakennelma kaivonrengasgrilliin sitten on? - Oma lämmittävä, tulenloimuinen ,tuoksuva pizzapaikkahan meille sitten syntyi....ja sen voin teille taata, että tällä uunilla on meille ja ystävillemme syntynyt monen monta herkullista pizzaa, puhumattakaan loimulohesta, lihapadoista ja ohrapuurosta.
Ja kun saamme meille ystävät tai sukulaisia koolle ilta painuu monta kertaa jo mailleen ennen kuin huomaamme mennä nukkumaan, niin lämmintä uunin kyljessä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti