omenatorttua suklaalla ja porkkanaleipää

Kesällä päätin että opettelen leipomaan kunnolla leipää....siispä ainakin yksi uusi kokeilu joka kuukausi. Tänään se oli porkkanaleipä, kuinkas muuten sillä nyt on porkkanasato nostettu pellosta. 

Tällä reseptillä tein:

• 1 iso porkkana

• n. 8 dl vehnäjauhoja

• 1 pussi kuivahiivaa

• 1-2 tl hienoa merisuolaa

• 0,5 dl talkkunasuurimoita (voit laittaa myös ohrasuurimoita)

• 4 dl vettä

• 1 rkl siirappia

• 3 rkl öljyä

  
  

• 

Sekoita jauhot , hiutaleet , kuivahiiva ja raastettu porkkana. Lisää lämmin vesi johon olet sekoittanut siirapin ja öljyn.

• Älä nostata taikinaa, vaan leivo siitä 2 litteää leipää uunipellille jossa on vähän jauhoja.
• Nyt anna kohota tunnin.
•  Paista leipiä uunin keskitasolla kunnes ovat saaneet kauniin ruskean pinnan ja pohjan.
• Syö heti lämpimänä, päälle et tarvitse kuin voita
  
  
• 
• 
  

Ja tässä vielä iltapäiväkahville suklainen omenatorttu:

• 100 g voita sulatettuna
• 3/4 dl sokeria
• 1 muna
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 250 g appelsiinirahkaa
• 0,5 dl maitoa
• 4 rkl sokeria
• 1 muna
• Fatzerina suklaapatukka
• omenoita

Sekoita keskenään sulatettu voi, sokeri , ja muna.

Lisää joukkoon vehnäjauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe.

Laita taikina odottamaan jääkaappiin.

Kuori ja viipaloi omenat , leikkaa suklaasta pieniä paloja.

Sekoita appelsiinirahka , maito,  sokeri ja muna.

Laita taikina voidellun tai leivinpaperilla vuoratun piirakkavuuan pohjalle ja reunoille.

Asettele päälle omenalohkot  ja ripottele suklaapalat päälle.

Lopuksi rahkaseos. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia

Kerrothan kommenteissa mitä pidit.

Kasvihuoneeni, yksi rakkaistani

Jos en olisi ihminen luulen että olisin puutarhatonttu. Siksipä olin onnesta sykkyrällä kun mieheni lupasi minulle häälahjaksi kasvihuoneen soman, aivan ikioman.

Ehkäpä tämä kasvihuone on juuri siksikin niin tärkeä minulle, koska luulen että se on rakennuttu huolella kauniiksi pitsi-ikkunoineen kaikkineen  rakkaudella. Kasvihuoneesta on ollut meille paljon iloa. Keväällä kylvämme sinne kasvamaan pihamme kesäkukat ja pitkin kesää siellä kasvavat niin tomaatit kuin kurkutkin koko kesän tarpeeksi. Välillä satoa tulee niin paljon, että jaamme sitä kaikille jotka pihallamme poikkeavat.

Onhan tämä viljely myös hauskaa, puhumattakaan terapeuttisesta vaikutuksesta. Kun astun pienestä ovesta sisään lämpimään ja tuoksuvaan kasvihuoneeseen huolet ja uupumukset kaikkoavat taivaan tuuliin.

Näin huone nousi pihallemme:

Ensin mieheni piirsi hahmotelman paperille ja mietti ikkunamalleja

Sitten oli perustusten vuoro

Kasvihuoneen seinät rakennettiin valmiiksi elementeiksi ja maalattiin. Puutavara oli kauan sitten puretusta isosta ammattiviljelyyn käytetystä kasvihuoneesta, joka oli purettu 80-luvulla.

Sitten seinien noston jälkeen....

Katoksi valikoitui polykarbonaattikennolevyt , 16 mm paksua ja kolmikerroksista. Nämä ostimme uutena, muutoin kierrätystavarasta rakennettuun huoneeseen.

Harjannostajaiskahvit maistuivat aika makoisilta

Suloinenhan siitä tuli...

Omenapiirakka

On aika kiva tulla kotiin, kun jo pihalle tulvii ihana omenapiirakan tuoksu. Nyt kun niitä omenoita tulee, on oikea omenavuosi, niin eikös tuumasta toimeen ja omenapiirakkaa leipomaan. Tässä teille yksi helppo ja nopea ohje jonka löysin Lindas bakskola -blogista

• 3 dl hienosokeria
• 5 dl vehnäjauhoa
• 2 tl leivinjauhetta
• 150 g sulatettua voita
• noin 3/4 dl hakattua mantelia
• 2 tl vanilj.sokeria
• 2-3 munaa
• 1 3/4 dl kermaviiliä tai maustamatonta jogurttia
• TÄYTE;
• 3 omenaa
• 1 tl kanelia
• 2 rkl sokeria

Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Sekoita jauhot,leivinjauhe, ja sokeri keskenään. Lisää sulatettu voi ja sekoita hyvin.

Ota taikinasta 3 dl eri kippoon (Tämä murustellaan piirakan päälle lopuksi). Lisää tähän kulhoon myös manteli.

Lisää suurempaan taikinaan munat ja kermaviili.

Voitele pyöreä irtopohjavuoka tai vuoraa se leivinpaperilla .

Kaada taikina vuokaan ja asettele päälle ohuet omenaviipaleet. Lopuksi vielä pienen kulhon taikina murusina päälle.

Paista omenapiirakkaa tai kakkua uunin alaritilällä noin 35-45 minuuttia. Itse paistoin 30 minuuttia ja kakku jäi mielestäni keskeltä vähän raa`aksi. Päälle voit laittaa vaniljakastiketta tai nokareen jäätelöä.

 Det ska vara enkelt ock gott att baka!

Leikittelyä pikku piirongin kanssa

On hauskaa kuljeskella kirpputoreilla avoimella mielellä, mielikuvitusta käyttäen ja katsella joskus toivottomalta näyttäviäkin esineitä ja huonekaluja sillä silmällä, mitä niistä tuunauksen jälkeen kuoriutuu. Näin saa kotiin jotain sellaista joka on ainoa, uniikki kappale koko maailmassa. Tämäkin viime talvena pelastamani pieni piironki näytti aika onnettomalta kirpputorin pimeimmässä nurkassa maksaen vain muutaman euron. 

Pienellä maalikerroksella ja fiksauksella sain siitä yläkertamme aulaan, muksujen valtakuntaan aika hauskan yksilön. Vedettyäni pintaan pari kerrosta valkoista maalia, kiinnitin pintaan liimalakalla valkoisia servettejä joihin olin piirtänyt löytämästäni värityskirjasta hauskoja kuvia ja elämänviisauksia. Lopuksi servettejen kuivuttua viimeistelin pinnan ohuella liimalakkakerroksella ja ruuvasin lukot ja vetimet takaisin paikoilleen.

Vihannespiirakka kasvimaan sadosta

Rakastamme ruokaa, varsinkin silloin jos se on tehty rakkaudella ja hyvistä raaka-aineista. Olemme siitä onnekkaita, että meillä on niin iso tontti, että saamme oman "lähiruokaviljelypalstamme" pihallemme koko kesäksi ja syksyksi. Kun löydän hyvän reseptin keittokirjasta tai omasta päästäni, riittää että kävelen toiselle puolelle pihaa ja valikoin viljelylaatikoista, pellosta,  marjapensaista tai hedelmäpuista kyseisen reseptin raaka-aineet  ja haen loput joko kaupasta tai jääkaapista. Yksinkertaista ,eikös vain ja taatusti tuoretta. Toki se että olemme raaka-aineet saaneet kasvamaan ja tuottamaan satoa onkin sitten jo aivan oma lukunsa, mutta siitä tuonnempana.

Koska tämä kesä on ollut kesäkurpitsoille oikein onnekasta kasvuaikaa ja satoa on tullut jo yli omien tarpeiden, olen koittanut kehitellä erilaisia reseptejä ainaisen kesäkurpitsakeiton rinnalle.

Viime kesänä söimme niin paljon keittoa, että murkkumme luuli jo vitsiksi jos kerroin päivän ruuan olevan kesäkurpitsakeittoa. Siispä tässä teille;

  kesäkurpitsa-vihannespiiras

Tein tämän piiraan kaupan valmiiseen piirakkataikinaan . Valmistaja saa olla mikä tahansa , kunhan ostat suolaisen piirakkataikinan .
                             

 Täyte:

                      

Iso kesäkurpitsa

3 porkkanaa

f1 iso sipuli

kirsikkatomaatteja

fetakuutioita

oliiveja

tuoretta basilikaa

hyvää oliiviöljyä paistamiseen

suolaa, mustapippuria

kananmuna voiteluun

Pilko kaikki vihannekset pieniksi kuutioiksi, puolita tomaatit.

Kuullota vihannekset pannulla oliiviöljyssä, mausta suolalla ja mustapippurilla.

Lisää vähän vettä, ei kuitenkaan niin paljon kuin keitossa, vaan sen verran että saat vihannekset kypsymään puolikypsiksi. Lopuksi vesi on haihtunut melkein kokonaan pois.

Vuoraa piirakkavuoka leivinpaperilla ja asettele kaulimasi taikina pohjalle.

Nyt taikinaa jää reunojen yli niin paljon että saat niistä lopuksi kääntäen kannen piiraalle.

Kumoa puoliksi jäähtynyt vihannesseos piirakkataikinan päälle. Lisää fetakuutiot, oliivit ja basilikanlehdet. Vielä ripaus suolaa ja oliiviöljyä. Käännä nyt reunojen yli tuleva taikina kanneksi piirakan päälle. Nipistele saumakohdat tiukasti kiinni. Pistele haarukalla piirakan päälle ilmareikiä ja voitele munalla. Paista piirakkaa piirastaikinapaketin ohjeen mukaan.

                                    

Bon apetit!

Kierrätysrakentamista vanhoista tiilistä

Jo usean vuoden mieheni oli katsonut ulkorakennuksessamme olevaa vanhaa sepän uunia sillä silmällä, että siinä olevia käsintehtyjä tiiliä voisi uusiokäyttää.

Koska ulkorakennuksen seinällä oli jo pari vuotta roikkunut hauska mieheni lukion vuositapaamiseen tehty kyltti, niin suunnitelmamme tiilien käytöstä alkoi rakentua sen ympärille. Mikä sen mukavampaa kuin omalla pihalla oleva Cactus-bar jossa voisimme ystävien kesken istua.

Tästä tiilikasasta siis lähdettiin.

Kun paikka oli tasoitettu ja sokkeli muurattu, ladoimme lattiaksi kierrätettynä saatuja betonilaattoja.

Tai laatat olemme oikeastaan maksaneet avomaankurkuilla, joita kasvimaallamme kasvaa satoja kiloja, niistä blogissani myöhemmin. Sitten vain tiiltä tiilen perään ensin matalaksi muuriksi ja sitten pylväiksi.

Muurin päälle asettelimme talomme katon uusimisesta jääneitä harjatiiliä. Tässä vaiheessa aloin minäkin pääsemään jyvälle kuinka nostalginen uudesta terassistamme tulisi. Kun vielä löysimme suulimme ylisiltä vanhoja painavia hirsiä ja nostimme ne katonrungoiksi ennen valokatetta, saimme juuri sitä jykevyyttä ja tunnelmaa jota olimme alun perin hakeneetkin. Tämän urakan jälkeen innostuin vielä enemmän kierrätyksestä. Tähän ostimme uusina vain muurauslaastia, muutaman kattoriman, nauloja ja valokatteen.

Tässä vielä muutama tunnelmakuva Cactus-baaristamme. Tänne paistaa viimeiseksi pihallamme lämmin ilta-aurinko ennen kuin painuu yöunilleen.

Tervetuloa blogiini!

Olen Maarit, 52-vuotias uusperheen äiti länsirannikolta. Asun vanhassa hirsitalossa, suuren puutarhan keskellä, taajaman ulkopuolella viljapeltojen lähellä. 

Tänä syksynä elämääni tuli mullistus: viimeinenkin lukiolaisteini muutti asumaan kaupunkiin osaksi  omilleen ja hupsista vain minulle tuli aikaa kirjoittaa tätä blogia. Toki aloitin jo tällaisen aiemminkin, pari vuotta sitten, mutta kaiken hulinan ja kiireen keskellä unohdin salasanani enkä päässyt sitä enää jatkamaan.

Blogissani kirjoittelen kaikesta minulle tärkeästä. Tämän ihanan 87 vuotiaan talon remontista, sisustamisesta ja luonteesta, puutarhastamme, kierrätyksestä, kirpputoreista ja tuunaamisesta sekä ihan vain elämästämme. Mukaan liitän valokuviani. Tosin en omista hienoa kameraa ainakaan vielä, joten saan tyytyä kuvailemaan kännykälläni.

Toivon että viihdyt  seuratessasi blogiani. Tervetuloa mukaan!